Ruotsinsuomalaisten lasten ajatuksia on kuultu Gävlessä

Ruotsin vähemmistölakia vahvistettiin 1. tammikuuta 2019 lähtien. Yksi keskeisistä muutoksista koskee kansallisten vähemmistöjen lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa asioihin, jotka koskevat juuri heitä. Tuuli Uljas toimii Gävlen kunnan suomen kielen hallintoalueen koordinaattorina ja hänen toimenkuvaansa kuuluu erityisesti ruotsinsuomalaisten lasten ja nuorten äänten esille nostaminen. Kevään 2019 aikana Tuuli kartoitti Gävlen ruotsinsuomalaisten koululaisten toiveita ja ajatuksia koskien suomen kieltä ja kulttuuri-identiteettiä.

”Oli ilo päästä haastattelemaan kaiken ikäisiä koululaisia ja kuulla, että lapset ovat aidosti kiinnostuneita suomalaisista juuristaan, oman suvun tarinoista sekä suomalaisista perinteistä. Moni kertoi, että olisi hienoa, jos ruotsinsuomalaisilla lapsilla ja nuorilla olisi jokin tapaamispaikka, missä he voisivat tavata muita nuoria”, kertoo Tuuli.

Gävlen ruotsinsuomalaisten lasten kannalta on tärkeää, että tietoa kansallisten vähemmistön oikeuksista sekä niiden historiallisesta asemasta osana Ruotsin kulttuuriperintöä on helposti saatavilla myös lapsille ja nuorille. Esikoulun ja koulun asema äidinkielen oppimisen tukemisessa on tärkeää; Ruotsin vähemmistölain mukaan lasten oikeutta omaan kieleen ja kulttuuri-identiteettiin tulee erityisesti tukea. Lasten vanhemmille järjestettiin tammikuussa 2019 avoin dialogikokous, missä oli mahdollista saada tietoa vähemmistölain muutoksista ja ennen kaikkea oikeudesta esikoulutoimintaan kokonaan tai olennaisilta osin suomen kielellä sekä esittää kysymyksiä koulutushallinnolle.

Jotta myös kaikkein pienimmät lapset saisivat mahdollisuuden osallistua, on Tuuli Uljas syksyn 2019 aikana järjestänyt yhdessä Tranmurin esikoulun pedagogien kanssa lasten neuvonpitoja. Idea saatiin Skellefteån kunnasta, missä esikoulujen pedagogit keskustelevat lasten kanssa suomen kielestä ja kulttuurista ja voivat näin kerätä lasten toiveita ja ajatuksia. Tranmurin suomenkielinen pedagogi Helena Mojje Lodin otti lasten neuvonpidot iloisena vastaan. Viikoittaisissa keskusteluissa on puhuttu lasten kanssa suomen kielestä, päästy soittamaan Tranmuriin hankituilla kahdella kanteleella sekä tuotu esille suomalaista kulttuuria ja pohdittu yhdessä, kuinka Suomesta on muutettu Ruotsiin. Lasten ajatuksia ja toiveita koskien juuri suomen kieltä ja kulttuuria voidaan viedä lasten neuvonpidoista eteenpäin Gävlen kunnan ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa käytäviin neuvonpitoihin ja saada myös lasten ääni kuuluville niissä.

Lue laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä kokonaisuudessaan tästä

Koululain kap. 8, 12a § ja kap. 25, 5a § koskevat esikoulua kokonaan tai olennaisilta osin suomen, saamen tai meänkielellä. Voit lukea koululain kokonaisuudessaan tästä

YK:n Lasten oikeuksien sopimuksesta (Barnkonventionen) tulee 1.1.2020 laki Ruotsissa. Myös siinä mainitaan artiklassa 30 vähemmistöön kuuluvien lasten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Voit lukea Lasten oikeuksien sopimuksen suomeksi tästä